Teemu Lakka, vedenalais valokuvaaja akvaariossa

Vedenalainen valokuvaus, Henkilökuva by EW Dive, 23.8.2021

Työskentelen Maretariumissa akvaario sukeltajana ja olen myös intohimoinen sukellus valokuvaaja. Mietin alalle ryhtyessäni pitkään, tuleeko työn ja harrastuksen välillä ongelmia ja täytyy myöntää, että näiden kahden yhdistäminen tai erillään pitäminen vaati joskus luovuutta. Kun 60 minuutin työsukelluksen jälkeen pakkaa kamat autoon ja suuntaa avovesiin, jää joskus miettimään homman mielekkyyttä.
No onneksi tällaisia reissuja ei montaa tule vuoteen ja vedenalais valokuvausta pääsee yleensä rytmittämään vapaapäivien lomaan.
Mitä sukeltaminen akvaariossa käytännössä tarkoittaa?
Isoin allas töissä on 10 metriä leveä ja 6 metriä syvä, joten kun sukellan pääsääntöisesti paineilmalla, pysytään normaaleissa suoranousu rajoissa koko ajan. Yleensä huolto ja ruokinta sukellus on iltapäivällä ja kestää n.30 - 60 minuuttia työtehtävistä riippuen. Pidempiä ja lyhyempiä sukelluksia tulee satunnaisesti, mikäli kalat tai allas vaatii välttämättömiä hoitotoimenpiteitä. Yleisin työ sukellus on kalojen ruokinta ja ikkunoiden harjaaminen. Työn määrästä riippuen sukelletaan parin kanssa tai narutettuna. Tänä kesänä akvaariosukellukset jäivät vähemmälle, koska Itämeri-allas odottaa remonttia. Toimettomaksi Maretariumissa ei tarvitse jäädä, sillä lähes parikymmentävuotta vanhassa akvaariotalossa riittää työ sarkaa vaikka yksi allas olisikin tyhjillään.
Vedenalaista valokuvausta harrastan pääsääntöisesti kotimaisissa vesissä ja sen pohjalta laadin vuosittain karkean kuvaus suunnitelman. Minun kuvaus suunnitelmani pääasiallinen tarkoitus on pitää muistissa eri kuvauskohteiden mahdolliset aika ikkunat, eli mitä ja milloin luonnossa on mahdollista kuvata.
Vedenalaiseen valokuvaukseen minulla käytössä on kaksi settiä. Pienempi yleensä aina ”lähtövalmiiksi” asetettu pokkari vesitiiviissä kotelossa, sekä toinen isompi setti Canonin 100D Ikeliten sukelluskotelolla suunniteltuja ja pidempiä kuvausretkiä varten. Näihin lisään tarvittaessa salamavalot ja muut lisäkkeet kuvauskohteen mukaan. Käytän myös jonkin verran apuvälineitä tuomaan efektiä, häivyttämään taustaa tai rajaamaan kuva-alaa. Tämä saa joskus kalustolaatikon näyttämään enemmän himmelikasalta, kuin vakavasti otettavilta kuvausvälineiltä.
Pääsääntöisesti kuvaan kylmänveden aikaan, jolloin vedet ovat kirkkaimmillaan, mutta pyrin myös hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan vesistöissä lämpimänveden aikaan satunnaisesti esiintyviä kirkkaampia jaksoja.
Kylmissä vesissä minulla on pitkän aikaa ollut päätavoitteena erilaisten jää olosuhteiden kuvaaminen. Pitkälti se johtui siitä, että minulla oli töidenpuolesta yleensä talvisin enemmän aikaa ja huomasin ettei niistä ollut juurikaan olemassa olevia kuvia. Kirkas vesi myös mahdollistaa laajakulma ja parhaimmillaan jopa panoraama kuvaamisen jään alla.

Lämpimän veden aikaan kuvailen yleensä makrolla hyöteisiä ja kaloja. Hyvänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa voi säiden salliessa olla parikin viikkoa erinomaista kuvausikkunaa muuten levän samentamissa vesissä. Sukellus tällaisena loppukesän ravinne minimin aikana voi olla näkemystä avartava kokemus samalla lailla kuin talven kaikkein kirkkaimmat vedetkin.

Tällaiselle aavistuksen kärsimättömälle kuvaajalle loppukesän vehreys ja lajirunsaus on ehtymätön runsaudensarvi, mutta vaihtolämpöisten otusten kuvaaminen lämpimässä vedessä on vaatinut kuvausaikatauluun muutoksen. Kuvaamista olen alkanut painottamaan yölle, jolloin kaloja ja muita pieniä otuksia on helpompi lähestyä.

Minun vedenalaisia kuvia voi käydä ihmettelemässä Kotkan Maretariumissa elokuun loppuun esillä olevassa kylmissä vesissä valokuvanäyttelyssä tai instagramissa osoitteessa @lakkatso

Teemu Lakka
Kotka